ITÄ-SUOMEN KALALEADERIN TOIMINTASÄÄNNÖT
1. Tarkoitus ja toiminta-alue
Itä-Suomen Kalaleaderin tehtävänä on vaikuttaa positiivisesti elinkeinokalatalouden kehittymiseen
sisävesialueella, lisätä järvikalastuksen mahdollisuuksia, kehittää kalastusmatkailua ja vastata
osaltaan alan globaaleihin kehittymishaasteisiin sekä edesauttaa valtakunnallisten
kehittämistavoitteiden saavuttamista.
Itä-Suomen Kalaleaderin toiminta-alue kattaa neljä maakuntaa: Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan (pois lukien Lieksan kaupungin alue), EteläSavon ja Etelä-Karjalan. Toiminta-alueen suurimpia järviä ovat Saimaa, Pihlaja-vesi, Haukivesi,
Puruvesi, Pyhäselkä, Pielinen, Höytiäinen, Kallavesi ja Puula sekä Rautalammin reitin Itäosan
suurjärvet. Lisäksi alueeseen kuuluu lukuisa joukko pienempiä järviä ja muita vesistöalueita.
Itä-Suomen Kalaleader on Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen
toimintaohjelman 2022–2027 tarkoittama paikallinen kalatalouden toimintaryhmä.
2. Toimintaperiaatteet
Itä-Suomen Kalaleader toimii Leader-periaatteiden mukaisesti:
▪ Toiminta on paikallislähtöistä. Paikalliset toimijat määrittelevät kalaleaderille sopivan
toiminta-alueen, laativat alueelle kehittämisstrategian ja toteuttavat sitä aktivoimalla toimijoita ja rahoittamalla hankkeita kalatalousryhmälle myönnetystä julkisen rahoituksen
rahoituskehyksestä.
▪ Rahoitettavat hankkeet valitsee (tarkoituksenmukaisuusharkinta) kolmikantaperiaatteen
mukaisesti valittu kalajaosto. Kalajaostossa on edustettuna alueen asukkaat, yritykset,
yhdistykset ja paikallinen julkinen hallinto.
▪ Toiminta kannustaa kokeilemaan uusia toimintatapoja.
▪ Toiminta kannustaa sektori- ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön niin alueellisesti,
kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
3. Ryhmään liittyminen
Itä-Suomen Kalaleaderin toiminta on avoin kaikille ryhmän toiminnasta kiinnostuneille.
Itä-Suomen Kalaleaderin alueella toimii 10 Leader-ryhmää (rekisteröitynyttä yhdistystä), joiden
edustajat muodostavat rungon Itä-Suomen Kalaleaderin seurantatehtävää hoitavalle
seurantakokoukselle.
4. Hallinto
4.1. Hallinnoiva Leader-yhdistys
Itä-Suomen Kalaleaderia hallinnoi tällä hetkellä Savonluotsi Leader ry, joka on yksi alueella toimivasta
10 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen toimintaa johtaa kolmikantaperiaatteen mukaisesti koottu hallitus ja
se toimii omien sääntöjensä ja hallinnollisten ohjeittensa mukaisesti. Rajupusu Leader ry yhdistyy
Piällysmies ry:n kanssa uudeksi Leader-ryhmäksi tulevan EU-rahoituskauden alkaessa,
todennäköisesti vuoden 2023 alussa. Yhdistymisen myötä Itä-Suomen Kalaleaderin hallinto tulee
siirtymään yhdistyneelle yhdistykselle.
Tehtävät:
▪ päättää hakemisesta kalatalouden toimintaryhmäksi seuraavalle ohjelmakaudelle,
allekirjoittaa tarvittavat hakemukset ja sopimukset, käsittelee ja vahvistaa kalajaoston antamat
tarkoituksenmukaisuuslausunnot kokouksessaan ja seuraa kehittämisstrategian toteutumista;
▪ hakee Itä-Suomen Kalaleaderin toimintaan tarvittavan kuntarahaosuuden
▪ vastaa aktivaattorin esimiestehtävistä;
▪ nimeää kalajaoston jäsenet toiminta-alueen Leader-ryhmien maakunnallisten esitysten
perusteella;
▪ toimii Itä-Suomen Kalaleaderin seurantakokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana.
4.2 Kalajaosto
Tehtävät
Itä-Suomen Kalaleader-strategian toimeenpanosta vastaa kalajaosto. Kalajaosto suunnittelee
aktivointitoimia yhdessä aktivaattorin kanssa ja tuo uusia näkökulmia, toimintatapoja ja
kehittämisideoita Itä-Suomen Kalaleaderin toimintaan sekä huolehtii siitä, että alueen osaajat ja
huippuosaaminen saadaan mukaan kehittämistyöhön.
Kalajaosto käsittelee Itä-Suomen Kalaleaderille osoitetut rahoitushakemukset ja antaa niiden
rahoittamisesta tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvan lausunnon. Hanke viedään tiedoksi
hallinnoivan Leader-ryhmän hallituksen kokoukseen.
Kalajaoston jäsenillä on vaitiolovelvollisuus salassa pidettävistä asioista ja kalajaoston toiminnassa
kiinnitetään erityistä huomiota esteellisyysseikkoihin.
Kokoonpano ja kokouksiin liittyvät käytännöt
Kalajaostoon kuuluu 12 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka hallinnoiva Leader-ryhmä nimeää. Leaderryhmät esittävät maakunnittain kalajaostoon kolme jäsentä ja yhden varajäsenen.
Kalajaostoon valitaan jokaisesta neljästä maakunnasta kolme varsinaista jäsentä, yksi jokaisesta
ryhmästä:
1. kaupallinen kalastaja, kalankasvattaja tai -jalostaja tai kalastusmatkailuyrittäjä;
2. kalatalouden koulutuksen tai neuvonta-alan edustaja, yhdistyksen tai vesialueiden omistajan
edustaja, verkostoitumisen tai yritystoiminnan asiantuntija;
3. Leader-ryhmän edustaja: hallituksen jäsen tai työntekijä.
Lisäksi ryhmässä on maakuntakohtaisesti valittu varajäsen, joka kutsutaan kokoukseen, jos joku
varsinaisista jäsenistä on estynyt tulemasta kokoukseen. Jaoston kokoonpanossa pyritään
huomioimaan kaikki edustajaryhmät tasapuolisesti.
Kalajaoston jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja yhtäjaksoinen enimmäisaika kalajaoston jäsenenä
on kuusi vuotta. Kolmasosa kalajaoston jäsenistä on vuosittain erovuorossa.
Ohjelmakauden 2022–2027 kalajaoston ensimmäisessä kokouksessa arvotaan jokaisesta
maakunnasta yksi erovuoroinen edustaja siten, että kahdesta ryhmästä tulee yksi erovuoroinen ja
yhdestä ryhmästä kaksi erovuoroista.
Kalajaoston edustajien vaihtuvuuteen kannustetaan, jotta tietoisuus kalaleaderistä leviää
mahdollisimman laajalle.
Kalajaosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahdeksi vuodeksi
kerrallaan. Kalajaoston sihteerinä ja esittelijänä toimii aktivaattori.
Kalajaosto kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan, kutsusta,
kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään neljä hallituksen jäsentä sitä heiltä vaatii.
Kokoukset pyritään pitämään eri puolilla toimialuetta.
Kalajaosto voi tarvittaessa kutsua kokouksiin eri alojen asiantuntijoita.
Kalajaoston kokous kutsutaan koolle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta kalajaoston jäsenille
sähköpostitse lähetettävällä kokouskutsulla. Tiedonkulun varmistamiseksi kalajaoston kokouskutsu
lähetetään myös seurantakokouksen jäsenille tiedoksi.
Kalajaoston kokous voidaan pitää myös sähköpostikokouksena, etäkokouksena, tai muulla tavalla
sähköisiä viestintävälineitä hyödyntäen. Pitkien etäisyyksien vuoksi, etäkokouksien järjestäminen on
osa Itä-Suomen Kalaleaderin pyrkimystä toimia vastuullisesti ja ympäristötekijät huomioon ottaen.
Kalajaosto on päätösvaltainen, kun vähintään kuusi sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänienemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa arpa.
Kalajaoston jäsenten kokousmatkat korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti. Kalajaoston
yrittäjäjäsenille maksetaan kokouspalkkiot. Kokouspalkkioiden suuruuden päättää seurantakokous.
4.3. Seurantakokous
Tehtävät
Itä-Suomen kalatalousryhmän Seurantakokous seuraa kehittämisstrategian toteuttamista ja
toteutumista, arvioi valittujen toimintamallien ja -tapojen toimivuutta ja ohjaa tarvittaessa
kalatalousryhmän toiminnan kurssia kehittämisstrategian ja sääntöjen mukaisesti. Seurantakokous
laatii ja vahvistaa Itä-Suomen Kalaleaderin toimintasäännöt.
Kokoonpano ja kokouksiin liittyvät käytännöt
Seurantakokoukseen kutsutaan toimialueen kaikkien Leader-ryhmien edustajat (10 kpl), ELYkeskuksen edustaja (1 kpl) sekä rahoittajien edustajat maakunnittain seuraavasti
– Pohjois-Savo: 1 edustaja seuraavista rahoittajatahoista: Ylä-Savon seuturahan johtokunta,
SavoGrow Oy, Kalakukko ry tai Navitas Kehitys Oy
– Pohjois-Karjala: 1 edustaja seuraavista rahoittajatahoista: Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut,
Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy tai Heinäveden kunta
– Etelä-Savo: kuntien keskuudestaan valitsema kuntaedustaja tai Mikkelin seudun kuntien
seutuvaliokunnan edustaja (1 kpl)
– Etelä-Karjala: maakuntaliiton valitsema edustaja (1 kpl)
Lisäksi seurantakokoukseen kutsutaan sidosryhmien asiantuntijajäseniä esimerkiksi HoReCa-ketjusta,
kuluttajaliitosta (kuluttajanäkökulma), kalaruokaketjusta tai alueella toimivista alan yhdistyksistä
(esimerkiksi EkoCentria Pohjois-Savosta, Econeum Etelä-Savosta).
Seurantakokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii Itä-Suomen Kalaleaderia hallinnoivan
Leader-ryhmän toiminnanjohtaja. Varapuheenjohtajan seurantakokous valitsee keskuudestaan.
Seurantakokouksen sihteerinä toimii aktivaattori.
Seurantakokous kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan,
kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään neljä seurantakokouksen jäsentä sitä
heiltä vaatii. Kokoukset pyritään pitämään eri puolilla toimialuetta.
Seurantakokous kutsutaan koolle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta sähköpostitse
lähetettävällä kokouskutsulla.
Seurantakokous on päätösvaltainen, kun vähintään kahdeksan jäsenistä puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänienemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa arpa.
Seurantakokouksen jäsenten kokousmatkat korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti.
4.4. Toimialueen Leader-ryhmät
Itä-Suomen Kalaleaderin toiminta-alueella toimivat Leader-ryhmät seuraavat kalaleaderin toimintaa
seurantakokouksen jäseninä.
Leader-ryhmät tiedottavat Itä-Suomen Kalaleaderin toiminnasta ja rahoitusmahdollisuudesta osana
omaa viestintää.
Leader-ryhmien ja Itä-Suomen Kalaleaderin välinen yhteydenpito on säännöllistä mm. siksi, että ItäSuomen Kalaleaderin kehittämisstrategia sisältää joitakin toimenpiteitä, jotka sopivat hyvin Leaderryhmien rahoitettaviksi.
4.5 Aktivaattori
Aktivaattorin tehtävänä on koordinoida Itä-Suomen Kalaleader-strategian toteuttamista. Aktivaattori
aktivoi alueen asukkaita ja muita toimijoita, tiedottaa, antaa hankeneuvontaa, seuraa hankkeiden
toteutusta ja toimii kalajaoston esittelijänä ja sihteerinä sekä Seurantakokouksen sihteerinä.
Aktivaattori osallistuu lisäksi kalaleadereiden väliseen toimintaan sekä meri- ja kalatalousverkoston
toimintaan.
Aktivaattori edistää toiminnallaan muista rahastoista ja rahoituskanavista haettavia, ryhmän
strategiaa toteuttavia hankkeita.
Alueaktivaattorit
Aktivaattorin tueksi voidaan resurssien puitteissa nimetä kolmeen maakuntaan osa-aikaiset
alueaktivaattorit, jotka hoitavat sidosryhmäyhteyksiä ja aktivoivat alueen asukkaita ja muita toimijoita
omalta osaltaan.