Suomessa on noin 700 päätoimista kaupallista kalastajaa, joista noin 300 kalastaa sisävesillä ja 400 merialueella. Viljelylaitoksissa kasvatetaan noin 15 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Kotimaista kalaa on siis hyvin saatavilla. Koronan aiheuttamassa kriisitilanteessakaan kalan alkutuotanto ei merkittävästi vähene, vaan kalastajat kalastavat ja kalanviljelijät kasvattavat kalaa markkinoille kaiken aikaa.
Viime päivinä kaupat ovat kuitenkin sulkeneet tuoretiskejään, ja myös jalostajilla on ongelmia tuoreen kalan toimittamisessa kauppoihin. Tämä on aiheuttanut sen, että pyöreänä ja pakkaamattomana kalaa toimittavat kalastajat eivät saa kalojaan myyntiin. Osa kalastajista pystyy muuttamaan tuotantotapaansa niin, että kalat saadaan pakattuina kauppojen kylmä- ja pakastealtaisiin tai toimitettua suoraan kuluttajille. Myös monet kalatukut pystyvät myymään pakattua kala nykyistä enemmän. Torimyynnin rajoitusten vuoksi kalastajien ja kalankasvattajien toimitusvaikeudet kasvavat edelleen joissakin kaupungeissa, mutta joillain alueilla torimyynti jatkuu normaalisti.
Kotimainen kala on sekä ruokahuollon kannalta tarpeellinen että ekologinen ja terveellinen elintarvike. Luonnosta pyydetyn kalan mukana vesistöistä poistuu haitallisia ravinteita. Omavaraisuusaste on viime vuosikymmenet laskenut. Ennen tätä kriisiä oli kotimaisuusaste vain n. 20%, mikä on matala luku näinkin vesistö- ja kalarikkaassa maassa kuin Suomessa.
Kalankasvatuksen ravinnetase on saatu kestäväksi, kun kalojen ruokinnassa käytetään ns. Itämerirehua. Sekä villin että kasvatetun kotimaisen kalan hiilijalanjälki on muuta eläintuotantoa pienempi. Terveyden kannalta kala on ehkä vielä hyödyllisempää. Runsaasti kalaa sisältävän ruokavalion on tutkimuksilla todettu olevan terveellisin vaihtoehto. Syömällä kotimaista kalaa pidämme siis huolta kotimaisesta ruokatuotannosta, ympäristöstämme ja itsestämme.
Kalatalouden alkutuotannon turvaamiseksi pitää sen edellytyksiä pystyä parantamaan vastaamaan vaikeidenkin tilanteiden vaatimuksia. Siksi pitää huolehtia siitä, että kalastajat ja vesiviljelijät saavat toiminnalleen elintärkeitä lupia. Viime vuosina suurin este kotimaisen vesiviljelytuotannon kasvulle on ollut luvansaannin vaikeus. Tämä on lisännyt norjalaisen kassilohen tuontia. Myös kaupallisten kalastajien pyyntilupien saanti pitää turvata. Nyt lupia on saatu melko hyvin, mutta kasvava villin kalan tarve edellyttää, että pyyntilupia on varmasti saatavilla.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja kansallisilla varoilla toimivat Kalatalouden toimintaryhmät eli ns. Kala-Leaderit pyrkivät omalta osaltaan tukemaan elinkeinokalataloutta. Autamme alan yrittäjiä sekä normaalitilanteessa että kriisiaikoina. Pyrimme pitämään yrittäjät ajan tasalla esimerkiksi valtion mahdollisesti myöntämistä tuista epidemian aiheuttamien tappioiden korvaamiseksi. Selvittelemme myös uusia tapoja saada kalaa kuluttajille. Meidän kauttamme saat vastauksia mieltäsi askarruttaviin kalataloutta koskeviin kysymyksiin, vaikkapa siihen, mistä löytyy lähin kalastaja.
Kaikkien kalatalouden toimintaryhmien yhteystiedot löytyvät seuraavasta linkistä:
https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/kalatalouden-paikalliset-toimintaryhmat/