RAPORTTI_Itä-Suomen Kalatalousryhmä – TOIMINNAN ARVIOINTI KYSELYT 2018 (PDF, KLIKKAA!)

Tiivistelmä

”Itä- Suomen kalatalousryhmän ja Kainuun-Koillismaan Kalaleader:n ohjelmatyön väliarviointi oli toteutettu vuonna 2013. Silloin palautetta oli kerätty kalatalousryhmältä rahoituspäätöksen saaneilta hanketoimijoilta ja
toiminnassa osallisena olevilta tahoilta. Nyt toteutettujen kyselyjen tavoitteena oli koota ajantasaista tietoa eri sidosryhmien kokemuksista kalatalousryhmän toiminnasta -käyttäen osin samoja kysymyksiä kuin vuonna 2013- sekä kartoittaa vastaajien toiveita kalatalousryhmän toiminnan kehittämiseksi. Tietojen keräämiseksi toteutettiin loka-marraskuussa 2018 yhteensä kolme toiminnanarviointikyselyä: Hakijat- (kalatalousryhmältä rahoitusta tai ohjausta rahoituksen hakemiseen saaneet), Osalliset- (tahot, jotka ovat olleet kehittämässä kalatalousryhmätoimintaa tai olivat nykyisin osallisina ryhmän toiminnassa) sekä Kalatalousyrittäjät (toimintaalueen luokan 1. kaupalliset kalastajat ja kalastusmatkailuyrittäjät) -kysely. Kyselyt toteutettiin nettilomakkeilla ja vastaaminen tapahtui nimettömänä.

Vastauksia Hakijat-kyselyyn tuli 14, Osalliset-kyselyyn 16 ja kalatalousyrittäjät-kyselyyn 27 kpl. Hakijatkyselyn vastaajat edustivat pääasiassa (86%) kalatalousryhmältä rahoitusta saaneita hanketoimijoita. Kalatalousryhmätoiminnan osallisissa on paljon Leader-toimijoita, ja heidän mielipiteensä oli kohtuullisen hyvin edustettuna (44% vastauksista heiltä) Osalliset-kyselyssä. Kalatalousyrittäjät-kyselyssä 78% vastauksista tuli kaupallisilta kalastajilta ja loput kalastusmatkailuyrittäjiltä.

Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä kalatalousryhmän toimintaan, ja sen jatkuminen alueella nähtiin tärkeäksi. Ryhmän myöntämä rahoitus on ollut edellytys useiden alueellisten hankkeiden toteutumiselle. Sekä hakijat- että osalliset-kyselyissä vastaajat nimesivät lähivuosien toimintaa silmällä pitäen tärkeimmiksi tavoitteiksi ’Järvikalan monipuolisen hyödyntämisen’ ja ’Uusien nuorien innostamisen alan koulutuksiin/alalle’. Myös kalatalousyrittäjien ehdotuksissa yhteisiksi kehittämishankkeiksi oli samansuuntaisia toiveita: heidän vastauksissaan yleisimmin nousi kuitenkin esiin toivomus yhteistyöhankkeista, joilla parannetaan logistiikkaa, myös pienten kalasaaliiden ja vähäarvoisempien kalalajien saamiseksi markkinoille. Kalatalousryhmän edustajat toivat haastattelussa esiin myös lähivuosille suunnitellut alueelliset kalavesifoorumit ja kunnostusselvitykset, joiden kautta vesialueiden eri toimintaryhmiä (ml. asukkaiden edustus) saadaan osallistettua toimintaan ja sen suunnitteluun.

Uusien aloittavien aktivaattoreiden toimintaan asetettiin toiveita kalatalousryhmän toiminnan tunnettavuuden sekä kalan ja kalatalouden positiivisen imagon parantamiseksi. Alueaktivaattoreiden toivottiin
olevan nimensä mukaisesti koko toiminta-alueella näkyviä, sidosryhmien tuntemia ”toiminnan käyntiin virittelijöitä” ja verkostojen luojia, jotka etsivät ja edistävät kalataloussektoriin liittyvien hankkeiden muodostusta
ja ohjaavat hankkeita oikeisiin rahoituslähteisiin. Vastaajat toivat vastauksissaan esille erilaisia käytännön ehdotuksia viestinnän kehittämiseksi.

Kaikkien strategiassa listattujen indikaattoritietojen keräys ei onnistu ELY-keskuksen kautta niin kuin hankkeessa oli alun perin suunniteltu: puuttuvat tiedot kannattaa kerätä tulevina vuosina toiminnanarviointikyselyjen yhteydessä. Kalatalousryhmä oli havainnut jo aiemmin aktivoitujen hankkeiden tulosten ja vaikuttavuuden seurannan haastavuuden. (Myös tässä kyselyssä näkyi, että suoraa rahoitusta saaneet hankkeet vastaavat hyvin, mutta ohjausta yms. neuvontaa saaneita hanketoimijoita on vaikea saada jälkikäteen motivoitua vastaamaan.) Keinoja palautteen saamiseksi myös tältä ryhmältä, sekä muita mittareita, joita voisi käyttää aktivoinnin onnistumisen ja vaikuttavuuden arvioinnissa, kannattaa edelleen miettiä.” -Päivi Heikkinen, 2018.