Kalastuselinkeinojen kasvupotentiaali piilee yhteistyössä ja markkinoinnissa

Vesiluonnonvarojen käyttöä kalataloudessa tarkasteltiin Biotalous tutuksi -tapahtumassa Rantasalmen Järvisydämessä lokakuun alussa.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Timo Ruokonen luennoi kestävästä kalastuksesta. Hankeaktivaattori Teemu Hiltunen Itä-Suomen kalatalousryhmästä esitteli hankkeessa tehtyjä toimenpiteitä ja Itä-Suomen alueen kalatalousnäkymiä.

Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus tavoitteena

– Kalastus on ekologisesti kestävää silloin, kun se ei aiheuteta lajien ja kantojen häviämistä eikä geneettisiä muutoksia. Jos kalastetaan voimakkaasti vain tietyn kokoisia kaloja, on sillä vaikusta kalakantaan, totesi Ruokonen.

Kalakannoille on mahdollista määritellä kestävän maksimisaaliin taso. Mikäli maksimitaso ylitetään, vaikuttaa se siten, että saalismäärä vähenee ja kalakanta pienenee.

Kalakannoista huolehtiminen on viimekädessä vesialueiden omistajien ja kalastusoikeuden haltijoiden harteilla. Tarvittaviin toimenpiteisiin tarvitaan rahaa. Kuluja aiheutuu muun muassa kalakantojen seurannasta ja hoidosta esimerkiksi istutuksin.

– Kalastusoikeus on resurssi, jota voi vuokrata kalastuslupien muodossa ja siten saa resursseja seuranta- ja hoitotoimiin.

Taloudellista kestävyyttä tarkasteltaessa on otettava huomioon, kenen kannalta asiaa katsoo. Ammattikalastajan on saatava kalastuksesta elantonsa, ja kalateollisuuskin tarvitsee riittävästi raaka-ainetta toimiakseen. Kalastusmatkailija hakee kalastuksesta elämystä. Kesämökkiläinen savustuspönttöönsä piensaalista käristettäväksi.

Sekä ammattilaiset että kotitalouskalastajat hyödyntävät samojen vesien saaliita.

Ruokonen totesi, että sosiaalinen kestävyys on hankala määritellä, koska ihmisillä on erilaisia intressejä ja mielipiteitä. Ristiriitoja välttämiseksi mahdollisimman avoin seuranta- ja päätöksentekojärjestelmä edistää yhteisymmärrystä.

Hoitokalastusta veden laadun parantamiseksi

Suomen ympäristökeskus SYKE tekee jatkuvasti tutkimusta vesien tilasta. Paikallisista ELY-keskuksista saa tietoa alueen vesienhoitosuunnitelmista. Kalakantojen vahvuuden seuraaminen on osa vesiluonnonvarojen kartoitustyötä. Kalatalouden kehittämiseen on pyritty myös hanketyöllä.

Hoitokalastuksen tavoitteena on perinteisesti ollut veden laadun parantaminen kalakannan rakennemuutoksella.

– Särkikalakantoja on romautettu kalastamalla niitä jopa 50 – 100 kilogrammaa / hehtaari. Menetelmä on ollut toimiva, vaikkakin melko kallis ja hyöty on ollut lyhytaikainen. Ongelmana on ollut myös se, että saaliin höytykäyttö elintarvikkeena on ollut hankalaa.

Ponnisteluja särkikalojen ja lahnojen hyötykäytön lisäämiseksi muun muassa jalostamalla niistä uusia tuotteita on pyritty tekemään erilaisten hankkeiden avulla.

Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vetämässä Nostetta särkikaloista -hankkeessa haettiin ratkaisuja särkikalojen teollisen elintarviketuotannon keskeisiin ongelmakohtiin: saatavuuteen, logistiikkaan ja käsittelyprosessiin.

Kestävä hoitokalastus on markkinaehtoista

Kestävän hoitokalastuksen tavoitteena ei ole jonkin tietyn kalakannan romauttaminen, vaan esimerkiksi särkien ja lahnojen tehokkaampi hyödyntäminen elintarvikkeena tai muussa käytössä.

– Kestävä hoitokalastus tehdään yleensä monilajikalastuksena, jossa myös sivusaaliit hyödynnetään. Keräily- ja logistiikkaratkaisut ovat tällöin keskiössä.

Kauttualaisen Pyhäjärvi-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen käynnistämä Tanakka-hanke pyrkii nostamaan hoitokalastuksen markkinalähtöiseksi, jolloin se olisi taloudellisesti kannattavaa ja toiminta pitkäaikaista.

Valikoiva kalastus ja kaikki pois -menetelmä

Valikoiva kalastus tarkoittaa täsmäkalastusta, jossa kalastetaan tiettyä kalalajia ja tietyn kokoista saalista.

Verkkoja käyttävät kalastajat voivat esimerkiksi verkon silmäkoolla vaikuttaa siihen,  millaista saalista järvestä nousee.

– Voimakkaasti tehtynä valikoiva kalastus voi aiheuttaa kalakantaan geneettisiä muutoksia. Nopeakasvuiset poistuvat ja isot kalat häviävät.

Kehittämishankkeita kalastusalan toimijoiden tukena

Itä-Suomen kalatalousryhmä toimii Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueella. Painopistealueina ovat kalatalouden kehittäminen, kalastusmatkailun edistäminen ja vesistöjen käytön monipuolistaminen alueella.

– Olemme toteuttaneet yhteensä 54 kalastajien ja sidosryhmien toiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketta vuosina 2013 – 2020. Investointeja on tehty ja tulosta on tullut, totesi hankeaktivaattori Teemu Hiltunen.

Hanketyössä on ollut mukana useita eri tahoja kuten XAMK, Sitra, Rajupusu Leader. Rahoitusta hankkeisiin on saatu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 – 2020, kunnilta sekä yksityisiltä toimijoilta.

– Kalamassi-hanke on suunnattu pienille kalatalousalan yrityksille. Rahallinen tukisumma, joka on tarkoitettu kokeilu- ja aktivointirahaksi, ei ole ollut kovin iso, mutta hanke on tuonut hyvää vuorovaikutusta alueen toimintaryhmien kanssa. Hankkeessa rahoitetaan liiketoiminnan kehittämiseen suuntaavia hankintoja ja investointeja. Pieninvestointien tukisumma oli 50 prosenttia ja kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden tuki 70 prosenttia.

Yksi kalastusalan huolenaiheista on toimijoiden ikääntyminen. Mestari-kisälli -hanke on ollut vastine siihen; hankkeen avulla on saatu nuoria koulutettavaksi alalle.

Kalatalousryhmässä on toteutettu monia muitakin hankkeita, kuten Fish & Eat -kalastusmatkailuyritysten ruokapalvelujen kehittämishanke, troolauksen ja norppaturvallisen rysän kehittämiseen liittyvät hankkeet, särkikalojen käytön tehostamishankkeet sekä muikun genetiikkaan liittyvä tutkimushanke.

Oppia kalastuksen kehittämiseen ja vesiluonnon varojen parempaan hyödyntämiseen on haettu myös ulkomailta.

– Teimme opintomatkan Ruotsiin, missä tutustuimme purojen kunnostuksen teknisiin ratkaisuihin. Ruotsi on edelläkävijä purojen kunnostuksessa.

Kalastusmatkailua nostetaan yhteistyöllä esiin

Kalastusmatkailuun on rakenteilla yrittäjien välinen yhteistyöverkosto, jonka ympärille on käynnistetty hanke. Tavoitteena on palveluverkoston luominen Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueelle. Hankkeessa on mukana 15 toimijaa.

Myyntijärjestelmiä ja markkinointia tullaan kehittämään yhdessä matkanjärjestäjien kanssa.

– Kalastusmatkailun brändiä on tarkoitus nostaa esiin eri kohderyhmille suunnattujen videoiden avulla, kertoi Hiltunen käytännön esimerkkinä imagon kasvattamisesta vetovoimaisemmaksi.

Voimakkaampi kansainvälistyminen ja tietoisuuden lisääminen palveluista on yksi tavoitteista. Ulkomaalaisia kalastusmatkailijoita on jo vieraillut alueella toimenpiteiden seurauksena.

– Isot järvialueet ovat vahvuutemme. Kalastus on jo löydetty, kalastusmatkailu tulee perässä.

Kalatalous tuo euroja ja työllistää

Etelä-Savon alueella toimii noin kymmenen kalastusmatkailuyritystä. Itä-Savon kalatalousryhmän alueella toimijoita on arviolta 30 – 40.

– Osa toimijoista on pieniä, sivutoimisia ja osa hieman isompia. Osalla yrityksistä on muun muassa lisänä kalatuotteiden valmistusta, kalastusvälineiden myyntiä, erilaista vuokraustoimintaa ja muuta palvelujen välitystä. Yritykset ovat hyvin erilaisia, kuvaili Hiltunen.

Itä-Suomen alueen kalastusmatkailun liikevaihto on ollut keskimäärin 1,4 – 2 miljoonaa euroa vuosittain. Vertailun vuoksi esimerkiksi Tornionjoen alueelle suuntautuva kalastusmatkailu tuo aluetalouteen 10,8 miljoonaa euroa vuosittain ja luo 35 henkilötyövuotta.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on 511 kalastusmatkailun parissa työskentelevää yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 20,9 miljoonaa euroa ja työllistämisvaikutus 935 henkilötyövuotta.

Lisätietoja: kalanvuoksi.fi

Teksti: Sofia Flygare

(Kuvat: Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen kalatalousryhmä, Kirsi Blomberg)